Erityisherkkyys ja eri diagnoosit

Erityisherkkyys ei ole diagnoosi vaan synnynnäinen ominaisuus. On kuitenkin diagnooseja, joiden piirteet muistuttavat erityisherkkyyden piirteitä. Alla on esitelty, mitä yhteistä eri diagnooseilla ja erityisherkkyydellä voi olla sekä miten erityisherkkyys eroaa niistä.

On hyvä muistaa, että ihmisellä voi erityisherkkyyden lisäksi olla myös erilaisia diagnooseja. Mikäli olet saanut jonkin diagnoosin ja käytät lääkitystä, on aina käännyttävä lääkärin tai psykiatrin puoleen tarkastettaessa lääkitystä tai diagnoosia. Lääkitystä ei pidä muuttaa omin päin.

Alla on listattuna erilaisia neuropsykiatrisia piirteitä ja diagnooseja, ja olemme myös lyhyesti koonneet niiden eroja ja yhteneväisyyksiä suhteessa erityisherkkyyteen. Nämä ovat suppeita ja yleisiä kuvauksia, joten tutustuthan alojen asiantuntijajärjestöjen materiaaleihin ja verkkosivuihin saadaksesi lisätietoa.

1. Autismi ja Aspergerin oireyhtymä

2. ADHD ja ADD

3. Masennus⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠

4. Kaksisuuntainen mielialahäiriö

5. Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko (agorafobia)

6. Sosiaalisten tilanteiden pelko

7. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

8. Pakko-oireiset häiriöt

9. Elimellisoireiset (somatoformiset) häiriöt

1.    Autismi ja Aspergerin oireyhtymä
    
Yhteistä: Aistiherkkyys ja joskus poikkeavia reaktioita aistimuksiin, varovaisuus sosiaalisissa tilanteissa, vetäytyminen omiin oloihin.
    
Erilaista: HSP lukee helposti sosiaalisia tilanteita ja tunnetiloja riippumatta siitä, kuinka seurallinen hän on. HSP on usein kiinnostuksen kohteet eivät yleensä ole niin spesifejä kuin autismin kirjolla olevalla.

2.    ADHD ja ADD

Yhteistä: HSP on usein levoton rauhattomassa ympäristössä, stressaantuneena tai ylivirittyneenä. Silloin keskittyminen voi olla vaikeaa, asioiden unohtelu on yleisempää ja organisointi haastavampaa. Rauhattomassa ympäristössä HSP voi alisuoriutua luovuutta ja ajattelua vaativista tehtävistä.

Erilaista: Jos ylivirittyneisyyttä, ylirasittumista ja epäonnistumisen pelkoa ei ole, ja erityisesti kun HSP on rauhallisessa tilanteessa, edellä kuvattuja piirteitä ei esiinny. HSP varoo yleensä riskejä, eikä impulsiivisuus ole niin voimakas. Toisin sanoen ympäristön rauhallisuus määrittelee pitkälti sitä, miten hyvin HSP kykenee keskittymään asioihin.

3.    Masennus

Yhteistä: Pohtiminen ja asioiden taakse jättämisen vaikeus, itkuherkkyys ja tunteellisuus. HSP:n mieliala voi vaihdella. Vastoinkäymiset tai surulliset tapahtumat vaikuttavat HSP:hen usein keskimääräistä voimakkaammin ja pidemmän aikaa. Joillakin erityisherkillä on taipumusta pessimismiin ja murehtimiseen. Jos HSP ei ymmärrä itseään, hän voi kokea itsensä muita vähempiarvoiseksi ja vialliseksi.

Erilaista: Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, johon liittyy muitakin oireita kuin alakuloisuus, murehtiminen tai itkuisuus. Näitä oireita voivat olla muun muassa voimattomuus, elämänhalun puute ja hyvin synkät ajatukset. 

4.    Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Yhteistä: Tunteiden voimakkuus ja kiihkeys, kyky liikuttua voimakkaasti myönteisistä asioista, intensiivisyys, luovuus, monipuolisuus.

Erilaista: Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy muutoksia persoonallisuudessa ja käyttäytymisessä. Myös masennusjaksot ja kohonneen mielialan jaksot ovat tyypillisiä. 

5.    Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko (agorafobia)

Yhteistä: Autonomisen hermoston voimakkaat reaktiot erityisesti HSP:n ollessa ylivirittynyt, ylirasittunut tai stressaantunut – nopea pulssi, käsien tärinä, hengitysvaikeus, pahoinvointi, epätodellisuuden tunne, kontrollin menettämisen kokemus – pelko että reagoi voimakkaasti tietyissä tilanteissa, herkkyys kofeiinin vaikutuksille.

Erilaista: Rauhallisessa tilanteessa ja HSP:n ollessa levollinen ylläkuvattuja oireita ei esiinny. Elimistön herkkyys reagoida voimakkaasti on HSP:llä usein jo lapsena. Sairauksilla on usein selkeämpi alkamishetki ja/tai selkeitä pahenemisvaiheita.

6.    Sosiaalisten tilanteiden pelko

Yhteistä: Introvertin HSP:n korostunut sosiaalinen varovaisuus, sosiaalisten tilanteiden välttely, ujous (varovaisuuteen ja tarkkailuun liittyvä, opittu sosiaalisen arvostelun pelko). Esiintyminen tai toisten huomion kohteena oleminen aiheuttaa fyysisiä reaktioita (katso paniikkihäiriö) ja pelkoa jo etukäteen.

Erilaista: Kun HSP ei ole ylivirittynyt, esiintyminen onnistuu selvästi paremmin. HSP reagoi tavallista voimakkaammin ympäröivään tunnelmaan. Kannustavassa ilmapiirissä myös introvertti HSP voi esiintyä. Jos sosiaalisten tilanteiden pelko on voimakasta, kaikki toisten antama huomio laukaisee pelkoa ja fyysisiä oireita.

7.    Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Yhteistä: Huolehtiminen, pohdiskelu, murehtiminen. Stressaantunut HSP voi olla ahdistunut ja huolestunut, nukkua huonosti, olla ärtynyt, kokea itsensä uupuneeksi, olla fyysisesti jännittynyt, ja hänellä voi olla keskittymisongelmia.

Erilaista: HSP:llä ahdistus ja huoli on vähemmän hallitsevaa. Huolestuminen ja ahdistus eivät häiritse normaalia elämää.

8.    Pakko-oireiset häiriöt

Yhteistä: Halu ja tarve tehdä ja ajatella ”oikein”, voimakas vastuuntunto, tarkkuus ja vaativuus omien tekojen suhteen.

Erilaista: HSP voi olla esimerkiksi hyvin tarkka ja vastuuntuntoinen ympäristöasioissa ja mielellään kierrättää sekä kuluttaa eettisesti. ”Väärin” tekeminen ei kuitenkaan aiheuta voimakasta ahdistusta kuten pakko-oireisessa häiriössä. Vaativuus ei rajoita HSP:llä arjesta selviämistä.

9.    Elimellisoireiset (somatoformiset) häiriöt

Yhteistä: Keskimääräistä suurempi herkkyys sille, mitä elimistössä tapahtuu. Taipumus reagoida esimerkiksi kofeiiniin ja alkoholiin keskivertoa voimakkaammin. Kipukynnys on joillakin erityisherkillä tavanomaista matalampi.

Erilaista: Somatisaatiohäiriössä oirekuvan taustalla on yleensä tunnistettava psykologinen ongelma tai laukaiseva tilanne. Vaikka HSP:n elimistö on herkkä ja reagoi herkästi ulkoisiin ja sisäisiin virikkeisiin, HSP kokee itsensä yleensä täysin terveeksi.